Laitoin päivän kunniaksi pyöreälle sohvapöydälle vanhan juhlaliinan. Liina laitettiin ennen vanhaan 1950-luvulla neliskanttiselle ruokapöydälle, kun oli tulossa harvinaisia vieraita. Koskaan en tullut kysyneeksi äidiltäni, mistä liina on peräisin. Nyt se on myöhäistä. Ainoastaan kaksi äitini siskoa saattaisi muistaa jotakin. Liina voi olla hyvinkin vanhempieni häälahja vuodelta 1946.
Ruskea kude on hieman kiiltävä. Joskus muistan tätieni sanoneen, ettei heillä kotona kudottu kiiltävistä kuteista. Siksi on luultavaa, että se on kudottu jossakin kutomossa. Liina on tukeva ja pysyy hyvin kuosissaan.
Edit 8.11.2018
Ennen vanhaan maalla ei ollut tavatonta, että puoliso löytyi naapuritalosta. Enonikin löysi puolison naapurista vajaan kilometrin päästä. Eilen puhelimessa yksi elossa olevista tädeistäni arveli, että tämä liina voisi olla enoni anopin kutoma. Saman tien lähetin sähköpostia kuvaliitteineen enoni tyttärelle - siis serkulleni. Hän vastasi heti, että kudontamalli on tuttu. Heiltä löytyy tuolla mallilla kudottuja liinoja.
Liinan alkuperä ratkesikin nopeasti. Liinan on teettänyt korvausta vastaan mummoni vanhempieni häälahjaksi. Tämän vahvisti 9.12.2018 toinen tätini, joka on erittäin hyvämuistinen.
Todella kaunis liina. Lapsuuskodissani meillä oli aikoinaan pellavaiset, hyvin kauniit ja vähän samantyyppisellä kuviolla olevat suorakaiteen muotoiset juhlaliinat. Äitini oli kudotuttanut liinat ja ne olivat myös kahdesta kappaleesta tosi taitavasti ja huomaamattomasti yhdistetty.
VastaaPoistaOnnittelut viisivuotiaalle blogillesi.
Toinen tätini kertoi, että sodan jälkeen oli ollut pula langoista. Hän puhui puolipellavaliinoista. Liekö tässäkin liinassa tuo kiiltävä ruskeä lanka puuvillainen?
PoistaHienoja vanhoja esineitäja liinoja, tuo liina on jotenkin tuttu, olen jossain nähnyt samanlaisen,ehkä työpaikallani.Sininen pannu on kaunis ja nuo kukkaruukut.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Ihan varmasti entisaikaankin kudontamallit siirtyivät kutojilta toisille jotakin kautta vaikkei somesta tiedetty mitään.
Poista