torstai 18. huhtikuuta 2019

Arabian Mahonki-uunivuoka

Tämän uunivuoan on suunnitellut Ulla Procopé. Tämä on äitini hankkima. Korkeus on 8,5 cm ja halkaisija 17,5 cm. Tämä on ajalta, jolloin pidettiin ruskeasta. Hankittu joskus 1970-luvulla.
Käytän tätä vuokaa tarjoiluastiana.



Pohjasta on leima kulunut. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin saattaa erottaa leimasta uunin kuvan.


tiistai 9. huhtikuuta 2019

Arabian sienitetty uunivuoka

Arabia valmisti tätä S-mallista sienitettyä uunivuokaa 1950-luvun alkupuolelta 1970-luvun alkupuolelle. Kuvion on suunnitellut Edvin Lindqvist. Tämän vuoan osti äitini joskus 1950-luvun lopulla. Hän valmisti siinä usein uunipaistia. Vuoan halkaisija on n. 18 cm ja korkeus on n. 7 cm.
Ulkopuolelta vuoka on siisti, mutta sisäpuolella on  tummentumaa ja heikkoa krakeloitumista.

Tarjoiluastiana tätä voi ihan hyvin käyttää.




Minulla on mökillä isompi ruskea soikea  sienitetty uunivuoka. Siinä kyllä on halkeama kyljessä. Anoppini sen minulle antoi. kun tyhjensi kotiaan pienempään asuntoon muuttaessaan.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Arabian Ruija-uunivuoka

Tämä uunivuoan olen itse ostanut joskus 1980-luvun alussa. Päädyin ostamaan tämän, koska meillä oli jo saman sarjan mukit.  Käytän tätä nykyisin useimmiten tarjoilukulhona. Uunikäytössä ei ole ollut montaakaan kertaa. Näyttää siltä, että olisi otettu juuri hetki sitten kaupan hyllyltä.





Tämän S-mallisen vuoan on suunnitellut Ulla Procopé. Vuoka oli tuotannossa vuosina 1975-1981. Koristeen on suunnitellut Raija Uosikkinen. Halkaisija on reunuksen ulkoreunasta mitattuna 23 cm, Korkeus on 7 cm.


perjantai 22. maaliskuuta 2019

Arabian Ruska-uunivuoka

Tämä uunivuoka on peräisin äitini huushollista. Äiti oli ostanut se joskus 1990-luvulla.  On sisäpuolelta verrattain hyvässä kunnossa, joten harvoin siinä on uuniruokaa tehty. Olen pitänyt tätä kivitavara-astiaa lähinnä tarjoilukulhona, koska on niin siistinoloinen. 
Kulhon on suunnitellut Ulla Procopé. Astia oli Arabian tuotannossa vuosina 1960-1999. Siis melko pitkään. Kulhon malli on ns. S-malli. Halkaisija on n. 23 cm (mitattu reunuksen ulkoreunasta) ja korkeus on n. 7 cm (ulkopuolelta mitattu).






lauantai 23. helmikuuta 2019

Iittalan Ote-viinilasit



Aleksi Perälän Iittalalle suunnittelemat Ote-sarjan lasit olivat tuotannossa v. 2005 - 2007 yhden tietolähteen mukaan. Noihin  aikoihin K-kaupoissa oli menossa  lasikampanja. Jos keräsi tietyn määrän leimoja, niin laseja saattoi ostaa normaalihintaa edullisemmin. Olin yksi leimojen keräilijä, koska halusin hankkia kuusi kirkasta lasia ns. parempaan käyttöön. 
Ostin kirkkaita viinilaseja, jotka tuntuivat käteen ottavilta ja tukevilta. Lasin vetoisuus on hieman alle 3 dl.  Suuaukon halkaisija on 8 cm. Korkeus on 12 cm. Pohjan lasimassaan on painettu Iittala.  Ovat vielä helposti pinottaviakin. Yleislaseina näitä olen käyttänyt.

Koska Ote-nimi on vaikea muistaa, laitoin siksi nimen itseäni varten tänne blogiin "kirjoihin ja kansiin".

Näitä laseja oli myynnissä eri kokoisina ja -sävyisinä. Jotenkin tykästyin juuri tähän kokoon monikäyttöisyyden vuoksi.   Sitä olen tykönäni miettinyt, miksi laseja valmistettiin melko lyhyen aikaa.




torstai 21. helmikuuta 2019

Hopeakeskus Oy:n Suomi-kahvilusikat



"Suomi-sarjan tarina on saanut alkunsa vuosisadan vaihteessa, kun Akseli Gallen Kallela loi linjat jugend-tyylisille ruokailuvälineille. 1900-luvun alussa kalansyöntivälineisiin suunniteltu muotoilu on yksinkertaisessa hienostotuneisuudessaan ja tyylikkyydessään ajaton." 

Näin mainostetaan Suomi-mallistoa netissä nykyisin. Malli on siis yli sata vuotta vanha ja kuuluisan taiteilijan luoma. Valmistajana on monesti mainittu Kultakeskus Oy. Minun lusikkakotelossa lukee  Hopeakeskus  Oy. Logossa komeilee leijona. Tämän linkin takaa voi katsoa, miten firmannimi on muuttunut ja mitä sulautumisia firmaan on tapahtunut aikojen kuluess.



Nämä kuusi hopeista kahvilusikkaa tulevat "täysi-ikäisiksi" tulevana syksynä. Sain ne näet kummitädiltäni vajaa 18 vuotta sitten vuonna 2001. Kiitos M-kummi! Tallessa ovat.  Hopeapitoisuus on 830, Lusikan pituus on 11,8 cm.



Täältä näkee infoa hopeaesineiden leimoista. Ellen ihan väärin tulkitse, niin nämä lusikat on valmistettu Turussa
vuonna 2000. Kuvioleima on numero 7, joka viittaa Turussa toimineeseen Kultateollisuus Oy:hyn.





En ollut tullut ajatelleeksi, miten monipuolinen taitelija Akseli Gallen-Kallella oli. Tästä lähtien muistanen hänen taitonsa hopeisten esineitten muotoilijana.

lauantai 8. joulukuuta 2018

Vanha mollamaija

Tämän nuken  äitini ompeli Martta-nuken kaavoilla jouluksi 1955. Pää on ostettu lelukaupasta. Kulankeltaiset hiukset olivat kahdella letillä niskassa. Nukella oli päällä äitini siskolle neuloma keltapunainen pusero. Nukella oli pitkät silmäripset, Silmät menivät kiinni, kun sen laittoi pitkälleen.
Tämä nukke on ollut parhaimpia joululahjojani.

Keskellä Tuula-Maija. 

Kummintätini lähetti Helsingistä kumiset vaaleanpunaiset kädet, joten käsiä saattoi pestä. Kädet tummuivat kuitenkin, joten alkuperäiset kädet laitettiin takaisin.

Vuodet kuluivat. Olin alaluokilla koulussa, kun otin sakset ja leikkasin letit pois. Halusin lyhyttukkaisen nuken. Eihän se lopputulos kaunis ollut, kun tukka oli ainoastaan jakauksen kohdalta liimattu päälakeen. Tukka oli otettava kokonaan pois.

Nukke on kuitenkin vielä tallessa. Ripset ovat tippuneet. Ylleen se on saanut omalla lapsellani olleita vaatteita.


keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Vanha kirjailtu pellavaliina

Tämän liinan on äitini kirjaillut nuorena ollessaan. Jotkut taitavat puhua kirjotusta tai merkatusta liinasta. Pellava on kotikutoista. Ja näyttää  liinassa käytetyn myös revinnäistekniikkaa.

Taisi 1940-luvulla maalla asuvilla käsityötaitoisilla neidoilla olla tapana tehdä kapiota, vaikkei miehestä vielä ollut tietoakaan.



Ei tuollainen liina synny ihan illassa, eikä kahdessa. Kukkaset ovat viehättäviä. Tätä pidettiin  lapsuudessani tummapintaisen sohvapöydän päällä.




perjantai 2. marraskuuta 2018

Vanha kudottu pöytäliina

Kun  katson postausteni historiaa, huomaan, että tänään voin viettää blogin 5-vuotispäivää. En olisi arvannut, että postuksiani on käyty klikkaamassa tasaiseen tahtiin lähes 121 000 kertaa, vaikka blogini on viettänyt välillä hiljaiseloakin. Kiitos mielenkiinnosta!

Laitoin päivän kunniaksi pyöreälle sohvapöydälle vanhan juhlaliinan. Liina laitettiin ennen vanhaan 1950-luvulla neliskanttiselle ruokapöydälle, kun oli tulossa harvinaisia vieraita. Koskaan en tullut kysyneeksi äidiltäni, mistä liina on peräisin. Nyt se on myöhäistä. Ainoastaan kaksi äitini siskoa saattaisi muistaa jotakin. Liina voi olla hyvinkin vanhempieni häälahja vuodelta 1946.


Liina on ommeltu kahdesta noin 60 cm leveästä kaistaleesta. Sauma on onnistuttu laittamaan ihan huomaattomaksi. Kuviot jatkuvat sauman kahtapuolen oikein. Liinan on lähes neliskanttinen  120 cm x 120 cm.


Ruskea kude on hieman kiiltävä. Joskus muistan tätieni sanoneen, ettei heillä kotona kudottu kiiltävistä kuteista. Siksi on luultavaa, että se on kudottu jossakin kutomossa. Liina on tukeva ja pysyy hyvin kuosissaan. 




Edit 8.11.2018 

Ennen vanhaan maalla ei ollut tavatonta, että puoliso löytyi naapuritalosta. Enonikin löysi puolison naapurista vajaan kilometrin päästä. Eilen puhelimessa yksi elossa olevista tädeistäni arveli, että tämä liina voisi olla enoni anopin kutoma. Saman tien lähetin sähköpostia kuvaliitteineen enoni tyttärelle - siis serkulleni. Hän vastasi heti, että kudontamalli on tuttu. Heiltä löytyy tuolla mallilla  kudottuja liinoja. 

Liinan alkuperä ratkesikin nopeasti. Liinan on  teettänyt korvausta vastaan mummoni vanhempieni häälahjaksi. Tämän vahvisti 9.12.2018 toinen tätini, joka on erittäin hyvämuistinen.


tiistai 2. lokakuuta 2018

Arabian SN-kukkaruukku

Richard Lindh suunnitteli Arabialle myös SN-mallisen kukkaruukun, joka oli tuotannossa vuosina 1964-85. Minulta löytyy tämän mallin ruukkuja neljä kappaletta, joista kahteen on myös aluslautaset. Osa on minun itseni ostamia, osa on äitini peruja. Parissa ruukussa kasvaa pienilehtistä viirivehkaa ja yhdessä lehtikaktus. Yksi on pyörinyt suojaruukkuna. Ruukut on tehty vuosina 1973 ja 1974.

Alla molemmat mustat viirivehkaruukut. Taaemman halkaisija on noin 19 cm ja korkeus noin 16 cm. Pienemmän halkaisija on 16 cm ja korkeus on 13 cm.


Ruskea ruukku on saman kokoinen kuin pieni musta ruukku.




Musta kukaton ruukku on myös halkaisijaltaan 16 cm.



Nyt pitää ruveta aluslautasia metsästämään.