Taisi olla niin, että ihan heti, kun olin nostanut ensimmäisen opintolainan vuonna 1972, marssin ostamaan itselleni Pentti Sarpanevan suunnitteleman pronssisen sormuksen.Sormus on yhden koon sormus. Nyt kun laittaa sormuksen sormeen, niin ihmettelen, miksi sellainen piti saada. Kovin epämukavalta tuntuu pitää. Ei sitä ainakaan nahkasormikkaaseen saa mahtumaan.



