Nämä kukot ostin Madeiralta 1980-luvun lopulla. Ison kukon korkeus on 14 cm ja pienten 8 cm. Nämä kukot eivät soi laisinkaan kuten perinteiset suomalaiset kukkopillit.
Hyvää pääsiäistä!
torstai 17. huhtikuuta 2014
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
Paperinkeräysnukke
Muistatteko vielä aikaa, kun keräyspisteisiin palatettu jätepaperi
oikeutti saamaan leimoja? Kun leimoja oli tarpeeksi, niin sitten sai jonkin tuotteen? Minulla on tallessa tuolta ajalta oleva paperinkeräysnukke. Sitä en muista, riittivätkö pelkät leimat vai pitikö antaa vielä välirahaankin. Elettiin 1950- ja
1960-lukujen taitetta. Itse olin tuolloin kansakoulun alaluokilla.
Kummitätini Kaisa asui Helsingissä ja hänelle kertyi jätepaperia Helsingin Sanomien tilaajana isot määrät. Tätini asui Merimiehenkadulla Helsingin Eirassa ja jätepaperit hän muistaakseni toimitti lähellä Viiskulmaa olleeseen Elannon maitokauppaan. Olin toivonut ruskeasilmäistä nukkea, koska itselläni oli vihertävänruskeat silmät. En muista, tuliko alaston nukke postipakettina vai toiko tätini sen kesälomareissullaan mukanaan. Nuken nimeksi tuli Tiina. Eipä minulla ollutkaan ollut ennen Tiinaa sellaista nukkea, jonka saattoi kylvettää. Äitini neuloi nukelle villamekon (kuvassa päällä), alushousut ja sukat. Myöskin kesämekon ja alauhousut äitini ompeli samasta kankaasta, josta minulle tuli mekko kevätjuhliin. Raajojen kiinnityskuminauhat löystyivät ajan oloon ja isäni toimi nukketohtorina.Nuken pituus on 55 cm. Nykyiset vaatteet ovat minun tekemiäni muutaman vuoden takaa villamekkoa lukuunottamatta.
.
Joltakin nukkesivustolta muistan nähneeni, että nuken muotti olisi itä-saksalainen. Asiaa pitää selvittää.
Edit 18.4.2014
Näitä nukkeja on saatettu tehdä Siuron nukketehtaassa. Asiasta enemmän täältä.
Kummitätini Kaisa asui Helsingissä ja hänelle kertyi jätepaperia Helsingin Sanomien tilaajana isot määrät. Tätini asui Merimiehenkadulla Helsingin Eirassa ja jätepaperit hän muistaakseni toimitti lähellä Viiskulmaa olleeseen Elannon maitokauppaan. Olin toivonut ruskeasilmäistä nukkea, koska itselläni oli vihertävänruskeat silmät. En muista, tuliko alaston nukke postipakettina vai toiko tätini sen kesälomareissullaan mukanaan. Nuken nimeksi tuli Tiina. Eipä minulla ollutkaan ollut ennen Tiinaa sellaista nukkea, jonka saattoi kylvettää. Äitini neuloi nukelle villamekon (kuvassa päällä), alushousut ja sukat. Myöskin kesämekon ja alauhousut äitini ompeli samasta kankaasta, josta minulle tuli mekko kevätjuhliin. Raajojen kiinnityskuminauhat löystyivät ajan oloon ja isäni toimi nukketohtorina.Nuken pituus on 55 cm. Nykyiset vaatteet ovat minun tekemiäni muutaman vuoden takaa villamekkoa lukuunottamatta.
.
Joltakin nukkesivustolta muistan nähneeni, että nuken muotti olisi itä-saksalainen. Asiaa pitää selvittää.
Edit 18.4.2014
Näitä nukkeja on saatettu tehdä Siuron nukketehtaassa. Asiasta enemmän täältä.
perjantai 11. huhtikuuta 2014
Sarviksen muovikannu 1950-luvun lopulta
Uskomatonta, mutta totta, että muistan ajan, jolloin muoviastiat olivat uusia ja ihmeellisiä. Tämä kannu on ensimmäinen kotiimme tullut muoviastia. Isä sai sen joululahjaksi ollessamme joulua viettämässä mummolassa. Se oli paketoimattomana pärekorissa, kun lahjoja ruvettiin jakamaan. Oranssi väri paistoi kauas. Pukki kyselemään, että kenelle tämä on. Siihen äidin nuorimmat siskot vastasivat, että se on N:lle. Siihen aikaan oli tapana, että aikuisetkin saivat jonkin pienen paketin. Jotenkin minusta miehen ei olisi kuulunut saada kannua lahjaksi. Mehukannuna sitä pidettiin alkuaikoina. Viime vuosikymmenet se oli äitini kaapissa pakastusrasioiden joukossa. Vetoisuus on 1 litra. Pohjan leima kertoo, että kannu on tehty melamiinista.
torstai 3. huhtikuuta 2014
Ruusukuvioinen peltipurkki 1960-luvulta
Yritin muistella, millä vuosikymmenellä kotiimme ostettiin tämä kahvipurkki. Luulen, että 1960-luvulla. Olen jossakin nähnyt tiedon, että tämä purkki olisi GWS-tehtaan tekemä. Omasta purkistani, en kyllä löydä tuota tunnistetta. Kahvia tässä ensi alkuun pidettiin. Nyt kun avaan purkin, niin piparkakun tuoksu tulvahtaa nenään. Kansi on tiukka. Niin tiukka, että maali on hankautunut purkin yläosasta siitä kohtaa, mihin kansi koskettaa. Samoin kannen reunasta on maali kulunut pois. Sisältä purkki on ihan priimakuntoinen. Korkeus on n. 13 cm ja halkaisija n. 10,5 cm. Noita ruusukuvioita on kaksi kappaletta purkin seinämässä. Sama kuvio vähän pienemmässä koossa on kannessa,
Muistaakseni meillä oli vielä vaaleapohjainenkin ruusukuvioinen purkki. Pitää katsoa ensi kesänä mökiltä. jos se on sinne joutunut.
Muistaakseni meillä oli vielä vaaleapohjainenkin ruusukuvioinen purkki. Pitää katsoa ensi kesänä mökiltä. jos se on sinne joutunut.
maanantai 31. maaliskuuta 2014
Iittalan Cumulus-maljakko
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
Romantiikka-sarjan jälkiruokalusikat
Kummitätini peruja ovat nämä hopeiset jälkiruokalusikat, jotka löytyivät äitini kaapista. Olivat visusti kaapissa vuodesta 1995 alkaen. Leima E8 kertoo, että nämä on peräisin vuodelta 1982. Tätini oli sitä sukupolvea, joka ajatteli, että ihminen ei ole mikään, jollei ole pöytähopeita. Hintaa näillä olisi, jos menisi uutena ostamaan. Lusikan pituus on reilu 16 cm. Kaiverruksia näissä ei ole. Eikä naarmun naarmua.
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Lidochkani - Лидочка моя
Hevosenkenkä-lelumuseon juuri avatun neuvostolelunäyttelyn innoittamana kaivoin eilen esiin oman
neuvostoliittolaisen nukkeni. Tässä se on - Lidochkani.
Ja pitihän alkuperää ruveta
selvittämään. Löysin dollplanet.ru -sivustolta
sattumoisin tietoa tästä Moskovasta ostamastani muovinukesta. Ostin
sen jostakin tavaratalosta vuonna 1985 eräällä työmatkalla. Nuken
pituus on 40 cm. Kukaan ei ole sillä leikkinyt, koska perheeseeni ei
syntynyt tyttöä. Nukke on ollut kaapissa vuosikausia.
Nukke on valmistettu Moskovalaisessa
maaliskuun 8:lle omistetussa lelutehtaassa. Tuolta sivustolta löytyy
kohdasta 8 ja 8.1 samavartaloiset nuket. Nimi taitaa olla Lidochka.
Ihan varmasti en muista, oliko tällä nukella helmet kaulassa. No
enää niitä ei ole tallessa.
Minun nukkeni esiliinan helmaosassa on
teksti: 85 MOSKOVA XII MOSKOVA 85.
Sivustolla selvitetään, että Nina
Isakovna Molostnovajan ( s. 1937) suunnittelemille nukeille on
ominaista iso pää, lyhyt vartalo ja jalat, joissa on kiinteät
saappaat, ja pyöreiden litteiden kasvojen liioitellut piirteet.Kaikki pitää paikkansa tämänkin nuken kohdalla.
Edit 20.4.2013
Täältä löytyi vielä alla oleva tieto Lidochkasta.
Edit 20.4.2013
Täältä löytyi vielä alla oleva tieto Lidochkasta.
-
-
- Московская фабрика игрушек имени 8 Марта. Кукла Лидочка, Лоскуток, Морячок (более поздний)
- Рост 38 см. Клеймо: нет. Пищик нет. Обхват талии: -см. Размер стопы:-см
- Материал: полиэтилен, туловище мягко набивное
- Крепление: руки, ноги и голова на затяжках из сутажа
- Глаза: линзы. Цвета голубой, зеленый, синий
- Волосы: приклееный парик, ракушки из косичек, хвостики
- Выпускалась 1980-1990 гг. Цена: Лидочка 9.60 руб. Лоскуток 4 руб.
- Туфли: ботиночки из полиэтилена, не снимаются
- Одежда: снимается, на пуговках.
- Ладошка: пальчики прямые, расставленные
- Подбор одежды: -
-
tiistai 25. maaliskuuta 2014
Arabian syvä Urpo-ruokalautanen
Näitä lautasia löytyi kuusi kappaletta äitini kaapista. Ovat muistaakseni peräisin 1970-luvun alkupuolelta. Hyvin vähän ovat olleet käytössä, kun ei ole naarmuja juuri lainkaan. Lautasen halkaisija on n. 19,5 cm. Pohjassa on kruunuleima. Nimeä en tälle lautasmallille ole löytänyt. Keväisen somat nämä lautaset ovat nimettöminäkin.
Edit 22.9.2014
Eivät ole enää nimettomiä. Urpo-nimi löytyi kommentoijan avustuksella. Kiitos!
Edit 22.9.2014
Eivät ole enää nimettomiä. Urpo-nimi löytyi kommentoijan avustuksella. Kiitos!
sunnuntai 23. maaliskuuta 2014
Arabian Sinivalko-maitokannu
Kurt Ekholm suunnitteli Arabialle Sinivalko-astiasarjan. Tämä 1/2 litran kannu oli jäänyt anoppini tavaroiden joukkoon. Ilmeisesti se ei ollut kelvannut tavaroita aiemmin katselleille miniöille kannun toisen sivun viivan ja nokan lohkeaman takia. Kannun korkeus on n. 13 cm ja halkaisija on n. 9 cm x 12 cm. Pohjassa on vuosien 1949-1964 leima ja lisäksi leiman päälle on laitettu kannun vetoisuustieto 1/2 l. Lisäksi massassa on merkintä AR ja sen alla 1/2. Pelastin tämän kannun hyllykannuksi kesällä 2008. Kyllä tämä vettä pitää viivasta huolimatta, joten kukkiakin olen siihen kesäisin laittanut. Sinivalkoväritys on kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan ja heleydessään. Kannussa lie pidetty kahvimaitoa. Ihan pieni kermanekka ei varmaankaan ollut riittänyt isolle perheelle.
Astiataivaan tietojen mukaan AR-astiastossa on ollut kymmenkunta koristetta, joista parhaiten tunnetaan alkuperäinen Sinivalko, lasitteen alla oleva vaaleansininen engobe- eli massaväriraita. AR Sinivalko oli tuotannosssa vuodet 1936-56.
Edit 6.10.2014
Lainasin kirjastosta Hagelstamin Uuden antiikkikirjan 1900-1980. Siinä on kuvassa243 tämä kannu. Kirjan mukaan sinivalkomalli oli tuotannossa 1936-40 ja 1949-54.
Edit 10.6.2015
Lemmikkikimppu pääsi sinivalkokannuun.
Astiataivaan tietojen mukaan AR-astiastossa on ollut kymmenkunta koristetta, joista parhaiten tunnetaan alkuperäinen Sinivalko, lasitteen alla oleva vaaleansininen engobe- eli massaväriraita. AR Sinivalko oli tuotannosssa vuodet 1936-56.
Edit 6.10.2014
Lainasin kirjastosta Hagelstamin Uuden antiikkikirjan 1900-1980. Siinä on kuvassa243 tämä kannu. Kirjan mukaan sinivalkomalli oli tuotannossa 1936-40 ja 1949-54.
Edit 10.6.2015
Lemmikkikimppu pääsi sinivalkokannuun.
lauantai 22. maaliskuuta 2014
Pullomainen maljakko 1960-luvun alusta
Tämän pullomaisen maljakon vai pitäisikö sanoa kannumaisen pullon sain toiselta kummitädiltäni joululahjaksi. Maljakko on niiltä vuosilta, kun hänellä ei ollut vielä omia lapsia. Maljakon pohjassa ei ole mitään merkintää. Korkeus on n. 19 cm ja pohjan halkaisija on n. 6,5 cm. Majakko on ostettu Savonlinnasta. Valmistajasta ei ole harmainta aavistusta. Samalta ajalta on pyöreävatsainen maitokannu, jonka juuret veivät Itä-Saksaan. Lie vaikka tämäkin sieltä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
