Riihimäen Lasin Kehrä-maljakko

Pari päivää sitten kävin viemässä Fidalle tavaroita. Samalla vilkaisin lasihyllyjä ihan ohimennen. Satuin huomaamaan hyllystä Kehrä-maljakon. Hinta oli 2,90 euroa  - siis  ihan passeli. Näin edullista maljakkoa en ole aiemmin nähnyt.  Nyt ei ainakaan ole maljakosta kiinni hyasintin vesiviljely. Maljakon korkeus on 14 cm. Pohjan halkaisija on 10 cm.

Arabian pupufiguurit

Näin pääsiäistä odotellessa voi jo kaivaa esille pupufiguurit. Korkeutta näillä pupuilla on 7 cm.  Koon perusteella ne ovat äitijäniksiä. Heljä Liukko-Sundström on suunnitellut ne Arabialle. Olen saanut ne lahjaksi 1980-luvulla siskoltani. Pohjassa on reikä. Mitään leimoja ei ole.

Arabian Emalia Armas -piirakkavuoka

Iloista emalia -kirjaa selatessani tuli vastaan jälleen vanha tuttava. Arabian tuotantoon tuli vuonna 1980 neliosainen uunivuokasarja, josta minulla on pyöreä teräsemaloitu ruskeasävyinen Emalia Armas -piirakkavuoka. Suunnittelija on Heikki Orvola. Halkaisija on n. 26,5 cm ja korkeus n. 3,5 cm.

Sain oman vuokani joululahjaksi äidiltäni joskus ihan 1980-luvun alkuvuosina. Asuin silloin Töölössä. Koska meillä oli kaasuhella, en juurikaan tehnyt uuniruokia. Siksi vuokakin jäi vähälle käytölle ja unohtui vuosikymmeniksi kaappiin. Ei ole yhtään käytönjälkiä. Nyt kun mustikat alkavat kypsyä, niin pitää muistaa ottaa vuoka käyttöön.

Minulla on lisäksi samaa sävyä oleva suorakaiteenmuotoinen pienehkö vuoka ja levysuojus. Eivätpä nekään ole käytössä kuluneet. Nekin ovat äitini minulle ostamia.

Riihimäen Lasin Kirsi-juomalasit ja tuntemattomia laseja

Mökin kuppikaapista löytyi kaksi kappaletta Nanny Stillin 1970-luvulla suunnittelemia Kirsi-juomalaseja.  Tuntuivat niin käteen sopivilta, että päätin hankkia niitä lisää, jos jostakin tulee vastaan. Lasien alkuperästä minulla ei ole tietoa. Oheisissa kuvissa lasit tiskissä.

 Samalla tiskasin pari kaapin perukoilta löytynyttä sinistä lasia. Mitäköhän nämä ovat miehiään ja mistä ovat tulleet?

Edit 18.5.2016

Viola-juustolaseiksi nämä on eräs kommentoija tunnistanut. Olin unohtanut laittaa tämän tiedon tekstin puolelle. Kiitos tiedosta!

Wärtsilän Wihtori-kattila 1970-luvulta

Silmäillessäni Iloista emalia - kirjassa esiteltyä Wihtori-kattilaa keväällä muistin, että minullahan on itse asiassa ollut tuollainen kattila. No nyt kun kävin mökillä, niin sieltähän kattila löytyi kattilakaapista.  Olin ostanut sen joskus 1970-luvun lopulla. En muista yhtään. miksi en halunnut sitä silloin käyttää, vain sen mökille. 

Kattilan suunnittelija on Heikki Orvola. Minun kattilani korkeus on n. 10 cm ja halkaisija n. 19 cm. Pohjan erikoisrakenteen takia kattila on painava.

Nyt toin "hörökorvaisen" Wihtorini mökiltä kotiin. Yhden kerran jo olen siinä keittänyt perunoita.

Kauklahden lasitehtaan käsinmaalattu lasimaljakko

Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Espoon Kauklahdessa Hyttimestarintien varrella 1980-luvun alussa. Kadunnimi viittasi selvästi lasiteollisuuteen. Ja kylällä muistan tuolloin olleen vanhan teollisuuslaitoksen, jossa oli piippu jäljellä. Minulle oli jäänyt mieleen kytemään kiinnostus siihen, mitä lasituotteita tehtiinkään Kauklahden lasitehtaassa, joka oli toiminnassa vuosina 1923-1952. Asia hautautui muutamiksi vuosikymmeniksi, kun ei ollut nettiäkään, mistä etsiä tietoa.

Mutta nyt on netti ja sieltä löytyi oheinen artikkeli Kirkko ja kaupunki -lehdestä.

Samoin minulle oli jäänyt tunne, että haluaisin itselleni muistoksi jonkin Kauklahden lasin valmistaman esineen. Viime syksynä huomasin Huuto.netistä maljakon. Huutopäätöstä en kauaa miettinyt. Minusta tuli 35 cm korkean maljakon omistaja. Ympärysmitta on leveimmästä kohdasta 48 cm.

Saamani kommentin mukaan tällaisia maljakoita on maalattu vuoden 1937 paikkeilla.

   Kaamosaikana led-valot loistivat maljakossa tunnelmallisesti.

Turun Kristallin riippuvalaisin

Kun pari vuotta sitten tyhjensimme äitimme asuntoa, niin äidin sisko sanoi katossa roikkuvaa valaisinta katsellessaan, että "tuota ei sua jättee tänne". Tädin kommentista ymmärsin, että valaisin oli maksanut aikoinaan paljon, kun kummitätini sen oli hankkinut luultavasti 1970-luvulla . Ei se olisikaan jäänyt kattoon, mutta jouduimme odottelemaan huoltomiehen tikkaita, jotta kattoon yletyttäisiin. Kysessä oli kummitädiltäni äidille periytynyt Turun Kristallin valmistama Round-mallinen kristallivalaisin. .

Valaisimen halkaisija on n. 43 cm. Siinä on paikka kahdeksalle lampulle. Kristalliketjuja roikkuu neljässä ringissä.  Ja yläpuolella on ikäänkuin sellainen "suikulähteenmuotoinen" osa, josta roikkuu myös kristalleja. Pariuloimman ringin ketjua pitäisi käyttää korjattavana, koska metallikoukut olivat irrooneet kristalliketjusta.  Nyt valaisin roikkuu meillä makuuhuoneen katossa.

Sorsakosken pikkukauha

Tämä pikkukauha on peräisin äitini keittiöstä. Se on ostettu varmaan äidin ja isän huusholliin 1940-luvun lopulla. Jotenkin yhdistän tämän kauhan maitokiisseliin tai ruskeaan kastikkeeseen. Pituus on n. 16 cm. Leimassa lukee SORSAKOSKI R. Muistelen, että mökillä olisi vielä Sorsakosken valmistama iso kauha.

Neuvostoliittolainen lasinen suola-astia ja hopea lusikka

Anoppini hoiti 1970-luvun vaihteessa mieheni vanhimman veljen tyttöjä. Kiitokseksi lastenhoidosta hän sai  matkan Sotshiin. Sieltä anoppini toi meille matkamuistona lasisen suola-astian ja hopealusikan. Meillä ei ole ollut tapana lisätä ylimääräistä suolaa ruokaan, joten astia on ollut hyllyn perillä.

Suola-astian sisähalkaisija on 3 cm. Leveimmältä kohdalta halkaisija on n. 5 cm.

Lusikassa on merkintä  ЧЛЮ  875. Numeron edessä on 5-sakarainen tähti. Lusikan varressa olevat siniset ja punaiset täplät vaikuttavat emaloiduilta. Kirjainlyhenne viitannee Leningradissa toimineeseen kello- ja korutehtaaseen. Lusikan pituus on 5 cm.

Lisää Hackmanin Polaria

Hackmanin Polar-aterimista olen kirjoittanut aiemmin täällä. Viime vuonna huomasin kerran lähetyskirpputorin lasivitriinissä lukkojen takana neljä kahvilusikkaa ja pari pientä haarukkaa. Tunnistin ne Polariksi varsien suipon mallin takia.  Asian varmisti myyjä. Sekä lusikan että haarukan pituus on n. 12 cm. Varressa on Hackmanin leimat. Tarkkaa hintaa en muista. Kympillä maksoin, mutta sain euroja kyllä takaisinkin.